Omega Evolution 500
Käytännössä kyse on Saksassa ajetun vakioautojen ratasarja DTM:n (Deutsche Tourenwagen Meisterschaft) luokittelumallista ratasarjaa varten. Irmscherin tehdas alkoi valmistaa Evojen katuautoversioita sekä samalla kilpaversioita ratasarjaa varten. Evoja piti kaikenkaikkiaan valmistaa 500 kpl, mutta kokonaismäärä ei ehtinyt valmistua, koska DTM:n säännöt muuttuivat ja sarja salli nk. silhuetti-korien käytön. Opel siirtyi käyttämään virtaviivaisempaa Calibran koria sarjassa, joilla ajoivat sarjassa mm. sellaiset kuljettajat kun J.J Lehto ja Keke Rosberg. Evoja ehti loppujenlopuksi valmistua vain 321 kpl vuosina 1991-1993, joten auto on kohtuu harvinainen etenkin, kun niistä rikkoontui melkoisen monta kilpailuissa.
Tutustuin 2000-luvun alussa moniin aktiivisiin Opel harrastajiin ja päätimme perustaa Suomeen Opel Club Finland -kerhon, jossa olin sihteerinä 16 vuotta. Teimme kerholehteä sekä järjestimme tapahtumia ympäri Suomen.
Onhan sitä ehditty kierrellä Vectralla ja Evolla myös erilaisissa tapahtumissa vuosien saatossa, kuten Saksassa useampaan kertaan - luonnollisesti ajamassa myös Nürburgring Nordschleifellä, mikä on monien autoharrastajien pyhiinvaelluskohde. Kysehän on siis legendaarisesta Nürburgringin moottoriradan yhteydessä olevasta yli 20 km:n mittaisesta radasta Eifel-vuoristossa. Rataa kutsutaan ihan syystäkin ”Vihreäksi helvetiksi” (Grüne Hölle).
Mitä auton tekniikkaan tulee, niin siinä on 4.0i 24V moottori, mikä on viety melko pitkälle ja mm. kasattu Wisecon tako-kamoilla. Moottorin öljynkierto ja vesikierto on muutettu täysin, moottorista löytyy Lotus Omegan öljyruiskut, kansi on portattu, ilmanotto on tehty hiilikuidusta ja toteutettu isolla tuplakaasuläpällä. Moottorinohjausjärjestelmä muuttui Linkin G4 Extremeen, mikä ohjaa 034 Motorsport puolia sekä 1000cc:n suuttimia täys-sekventiaalisesti. Pitkän ”malmikasan” jatkeeksi asennettiin M5:n voimalinja eli vauhtipyörä, asetelma, ZF:n 6-portainen aski sekä vakionopeusnivelellä varustettu kardaani Omegan omaan perään, missä shimmattu lukko. Pakokaasujen poistosta vastaa nykyään peltisarja, mitoitetulla putkistolla, kisakatalysaattoreilla sekä alipaineohjatulla vaimentajalla.
Iskareiksi valikoitui Bilstein B8 Sprint monotubet, Eibach Pro Kit jousien kera ja hidastumisesta taas vastaa Zimmermanin uritetut, reiitetyt levyt isommilla satuloilla.
Vanteina on alkuperäiset ATS 8*18”:n DTM vanteet 235/40/18 renkailla.
Mites sitten Evo eroaa esim. perus 3000:sta Omegasta ulkoisesti? Autossa on täydellinen alkuperäinen Irmscherin tekemä korisarja. Etupuskuri, portaattomasti säädettävällä splitterillä ja etusäleiköllä. Muhkeat lokasuojien pullistukset sekä helmasarjat. Myös takapäässä pyöreät pyöränkaaret ja puskurin lisäksi lisälippa kontin päällä sekä suuri nopeuden mukaan korkeus-säätyvä kisasiipi. Sisustasta löytyy monenlaisia kivoja yksityiskohtia, jotka kaikki kulminoituvat Evon omaan sisustukseen ja Recaron muistillisiin sport sähköjakkaroihin.
Vuosien varrella EVO on nähty useammissa näyttelyissä Suomessa & Saksassa. Auto on saanut osakseen uskomattoman määrän kiinnostusta & huomiota. OCF:llä (Opel Club Finland) on ollut vuosien varrella hienoja osastoja eri näyttelyissä. Yksi hienoimmista näyttelyistä on ehdottomasti Lahdessa järjestettävä Classic Motor Show. Se on yllättävää, kuinka monet sekoittavat Evot Lotus Omegoihin, vaikka ne ovat melko eri näköiset ja onhan niitä tehty kolme kertaa enemmän eli noin 950 kpl.
Itselle Evo on mieleinen harrasteauto, eikä siitä ole tarkoitus luopua vaan talvet se saa levätä lämpimässä tallissa, ja samalla sille tehdään tarvittavia huoltoja sekä parannuksia tulevaa ajokautta silmälläpitäen.
Opel on jatkossakin Pop!
Opel on Pop! Tarinoita Opel autoista Suomessa omistajien itse kertomina.
Toteutettu yhteistyössä Opel Club Finlandin kanssa.
https://www.opelclubfinland.fi/